Koirien päivä

Oon tehnyt niin paljon käsitöitä viime aikoina, että päätin tänään tehdä jotain muuta. Päätin heti kun heräsin, että tänään on koirien päivä. Aamusta leikkasin molempien kynnet. Milon kanssa se sujuu kivasti, ukko vaan pötköttää mun sylissä ja antaa nätisti väännellä ja käännellä kinttujaan. Tiku taas inhoaa sitä hommaa. Yleensä just Tikun kynsien leikkuun hankaluuden takia lykkään koko leikkaamista aina vähän liian pitkään. Tänään oli todellakin jo sen aika.

Sitten vein vanhan rouvan kunnon lenkille ihan kaksistaan. Ulkona kampasin kaikki irtokarvat Tikusta (ja myöhemmin Milosta) pois. Tai en kaikkia, mutta puoli tuntia per koira on aika maksimi mitä jaksan. Karvatulva on loputon..

Kotona sitten vielä pesin koirashampoolla molemmat ja annoin extra nameja kummallekin. Nyt meillä on kaksi väsynyttä ja siistiä rötväkettä kotona, ja mulla on hyvä mieli. Näitä koirien päiviä tulee vietettyä ihan liian harvoin. Pitäisi vähän tsempata sen suhteen. Ne on kuitenkin niin super tärkeitä. ♡

Today i pampered my dogs. I cut their nails, took them both separately to long walks where they could run freely at the cliffs, washed them with dog shampoo and gave them extra treats. I should do this more often. Too much crafts, too little special dog time. My precious darlings. ♡

Heijastavat huhuilijat

Koska en onnistunut ekassa pöllöheijastin ideassani, tein nyt sitten vähän toisella tavalla. Tämä lauma on enemmänkin pieniä roikkuvia pehmomaskotteja, joita voi kiinnittää vaikka laukkuun, vaunuihin, tai takkiin kulkemaan mukana. Siivet on heijastinkangasta, samoin takapuolen "pyrstö". Ei mikään maailman tehokkain heijastin, mutta pienestä lisäheijasteesta tuskin on mitään haittaa, vielä kun se kulkee mukana näin söpösti. ;)

Nämä myös matkaavat messuille mun mukana. Tulevat postaukset todennäköisesti koskee aika pitkälle sitä, mitä saan aikaiseksi joulumyyntiin. Muulle ei juuri nyt ole pahemmin aikaa. Mutta tietty en voi ikinä luvata, etteikö siinä välissä tänne muutakin ilmaantuisi.

Huomasin, että muutama uusi lukijakin on taas löytänyt tänne. Kivaa! Tervetuloa!! =)

Since i failed at my first owl-reflector attempt - i made it a little differently now. This herd is more like a little group of softie mascots that you can attach to your bag, carriage, coat or what ever. Not the most effective reflector but a little more glow in the dark does no harm to anyone - especially when it hangs along this cutely. ;)

Pikkupuhde ja sarjatuotantoa

Myyjäisiä varten oon nyt leikellyt valmiiksi pieniä kasoja, joita sitten fiiliksen mukaan ompelen ja valmistan. Tästä pöllölaumasta oli tarkoitus tulla heijastimia, mutta toteutus osoittautuikin hankalaksi, mahdottomaksi oikeastaan. Ne nyt odottaa sitten uutta ideaa. Ehkä rintamerkkejä, avaimenperiä.. Jotain niistä vielä tulee.

Mun ihanalla naapurilla / ystävällä on tänään synttäripäivä. Ompelin sitten pikapuhteena lahjaksi penaalin (yllättävän harvoin aikuisella sellainen on, mullakaan ei ole) ettei kynät aina seikkaile ympäri kämppää (kuten meillä). Sienifanille sienikankaasta. :) Sisälle pieni kasetti-avaimenperä (musiikki-ihmisiä, kuten mekin) ja heijastava rintakukka/kassikukka.

Preparing to the fair.. The owls are WIP. They were supposed to be a pack of reflectors but that didn´t quite work out. I sewed a few in different ways and they just didn´t  look good. Impossible to sew so that they look well made. So now i´m just waiting for a new idea. Maybe brooches, maybe key fobs.. Something.

My precious neighbor / friend has a birthday today. Since she is crazy about mushrooms i made her this pencil case ( i have found that rarely adults have one - i don´t either) so she doesn´t have to always search for a pen around the flat when she needs one. Inside the p-case i put this little cassette key fob (music peep as are we) and reflective brooch.

Eläinteema

Me saatiin kutsu eläinaiheisille synttäreille ja eihän meillä tietenkään ollut mitään teemaan sopivaa päälle pantavaa. Aloitin eilen tekemällä Islalle pupu- ja Niilalle nallenaamion.
Tänään sitten hiki hatussa ompelin Islalle vielä vakosametista perushameen, johon laitoin pupunhännän peppuun muutamalla pistolla kiinni. Niksun haalareiden kanssa meinasikin mennä hermo ja tukastakin tuli ihan harmaa kun niin mokailin. Eipä ois kukaan uskonut, että oon ikinä mitään ommellut jos ois nähnyt mut hommissa. Siinä kai kävi niin, että kun haalareiden teossa kaikki meni pieleen heti leikkuuvaiheesta alkaen, niin en saanut sitä hommaa enää luistamaan millään. Selän henkseleiden liitoskohta jäi rumaksi, en ehtinyt sitä enää nätimmäksi korjailla, kun nytkin jo myöhästyttiin vähäsen juhlista. Muuten niistä tuli kyllä kauheen söpöt mun mielestä. Ja sinnekin tietenkin se hännäntöpö peppuun. :)

Kuusi vuotta täyttävä synttärisankari sai kassin ja yhden aiemmin tekemistäni kettu-merkeistä. Synttäritytön äiti on itse ihan mieletön käsityövelho, mutta toivottavasti kelpaa (pakko oli taas tehdä itse kun oon tuhlannut kaikki vähät rahani käsityötarvikkeisiin..).

We got invited to an animal themed birthday party and it hit me that we have nothing to wear. So yesterday i made these bunny and bear masks for Isla and Niila.
Today i continued my mission making Isla this basic skirt, using white soft corduroy and adding a little tale to its rear with a couple of stitches.
For Niila i made overalls using brown soft corduroy. With these - everything that could go wrong - went wrong. I lost my nerves like 20 times and probably got some grey hairs instead. This was probably the basic case when something starts to go wrong, that happened straight from the cutting point (several times!) - it just can´t go well anymore. I messed up so bad - so many times. If someone had seen me, they would´ve never believed that i have done any crafts, like, ever.
The back part, where the straps begin, i had to leave it pretty ugly because we had to leave for the party. I probably wont fix it later either.. Besides that, i think they look super cute.

The six-year-old birthday girl got herself this little purse and one of my foxy brooches.

A blog with substance

Sain tällaisen tunnustuksen RocKing´ sKidin Elisalta ja Cutie-blogin NorppaStiinalta, ja koska mulla ei justiinsa ole käsitöitäkään mitä esitellä (monta kyllä tekeillä), niin teenpä nyt tän. Kiitos ihana Elisa ja NorppaStiina! ♡

P.s. Huomasin NorppaStiina sun kommentin just nyt. :D

Tunnustuksen saaneen tulee:

1. Kiittää tunnustuksen antajaa.

2. Antaa tunnustus kahdeksalle bloggaajalle.

3. Ilmoittaa näille kahdeksalle tunnustuksesta.

4. Kertoa kahdeksan satunnaista asiaa itsestään.

Yritän kekkaista kahdeksan asiaa joista en ole puhunut blogissani, ja jotka ei liity siihen mitenkään, vaan kertoo musta jotain mitä en täällä muuten toisi/tuo ikinä esiin. :)

1. Olen aina ollut tosi eläinrakas. Lapsena halusin aina koiran, mutta koska äiti oli allerginen, ei meille voitu ottaa. Sen sijaan Mulla oli kaksi hiirtä ja kaksi marsua (yksi kerrallaan), joista ensimmäistä lähdin ostamaan salaa, mutta eläinkaupan rontti-myyjä meni ja soitti mun äidille. Onneksi äiti on niin hyväsydäminen ettei raaskinut kieltää, eikä allergiakaan ollut näistä paha. Pari vuotta siitä kun muutin pois kotoa, otin ensimmäisen koirani (ihmettelin silloin miksen tajunnut jo aiemmin). Olen elänyt koirien kanssa nyt 14 vuotta.

2. Olen aina halunnut pienemmät tissit.

3. Olen horoskoopiltani kalat ja nousevassa oinas. Uskon horoskooppeihin, kuten äitinikin. Sieltä se varmaan onkin peräisin. Taidan olla aika tyypillinen kalat, mutta onneksi oinas tasapainottaa mun haaveilua ihan vähäsen. :) Kiinalaisessa olen käärme (ja olin pienenä tosi kateellinen mun kaverille, joka oli lohikäärme).

4. Mulla ei ole ketään muita sukulaisia elossa kuin äiti ja nyt oma perhe.

5. Pienenä olin villi menijä ja urheiluhullu. Harrastin nuorempana monta vuotta telinevoimistelua. Opin uimaan mun edesmenneiden kummien kesämökillä silloisen mökkinaapurin opettamana ja sen jälkeen halusin elää vedessä. Nykyään (lue: lasten saannin ja kahdeksan kilon jälkeen) en kehtaa mennä uimahalliin (tiedän, supertyhmää).

6. En ole koskaan kärsinyt ikäkriisistä. Ainoa hetkellinen kriisi iästä tuli n. puoli vuotta sitten (tää on nolo juttu!) kun päätin katsoa Twilight- elokuva saagan (joita en ollut aikonut ikinä katsoa) ja sitten ihastuin Robert Pattinsoniin ja tajusin että se on mua 10 VUOTTA!!!! nuorempi. Onneks ne meni nopeasti ohi. Kotiäidin säälittävä ihastus ja ikäkriisi. :D

7. Olen kotihiiri. En haikaile juuri koskaan ulkomaille. Paitsi Ranskan viinitiloille. Haluisin kyllä myös käydä Skotlannissa - ja Irlannissakin. Ja Kanadassa ja Alaskassa. 

8. Haaveilen jatkuvasti omasta yrityksestä, ja salaa kolmannesta lapsesta. Sille on jo nimikin (tai no, tytölle). Mutta Mika ei halua, enkä itsekään taitaisi enää jaksaa kolmatta (ainakaan tällä hetkellä, ja sit kohta oonkin liian vanha). Haaveet on hyväksi. :)

**************

Ja sitten laitan tän eteenpäin. Mä laitan taas sellaisiin blogeihin, joita olen vasta löytänyt, tai jotka on hiljattain perustettu, tai joissa on mun mielestä kiva meininki. Suosituissa blogeissa on kaikki tunnustukset jo kiertäneetkin, joten musta on kivempi näin.

1. Kahvi Kaneli virkkaa

2. Ihmeitä Vilppumaassa

3. luruemilia

4. Mun Tekemä!

5. Perhonen korvanlehdellä

6. Villaseni

7. Marjamaista

8. Neulomuksia ompeleita hörhelöitä

Eetvart the Elephant

Koska pehmojen tekeminen on yks mun lempparijuttuja, ajattelin tehdä muutaman uniikin tyypin - mukaanlukien pari isoa sinne myyjäisiin. Toinen isoista on Eetvart. Eläkkeellä oleva vanha sirkusnorsu-herra, joka kaipaa huolenpitoa ja hellittelyjä. Kuiskutellakin saa. Ja jos Eetvarttia oikein ilostuttaa, se saattaa tehdä tempun jos toisenkin. Takajalat nousee vielä mainiosti kattoon, onhan sillä vahva kärsä johon ikämieskin saattaa nojailla.
Eetvart on alusta loppuun huolella ja harkiten tehty, ja siitä tuli mun kaikkien aikojen ja töiden suosikki. On jopa hiukan haikea ajatus luopua siitä, mutta onneksi onnistuneella kaavalla voi tehdä joskus meille omankin. Eetvart tosiaan matkustaa mukanani joulumarkkinoille. Toivottavasti se löytää sieltä ihanan uuden omistajan.

                                       KLIKKAAMALLA ISOMMAT KUVAT

Isla tuli mukaan, jotta Eetun koko vähän hahmottuu.

I took this of Isla and Eetvart so you get a better picture of his size.

KLIK PHOTOS TO ENLARGE

Because making softies is one of my favorite things, i decided to make a few unique characters to the fair i´m going - including couple of big ones. Eetvart the Elephant is one of those big fellas. He is a retired old circus elephant who is in need of some tlc and cuddles. He doesn´t mind some little whispering either. And if he´s in a really happy mood - he can even show you a trick or two. He still gets his feet up like a youngster - he does have a mighty strong trunk after all.

Eetvart is made with extreme care and consideration - and became an all time favorite of mine, of everything i´ve done before. It´s even a bit sad to let him go, but fortunately i have a working pattern now that i can use later on as well, maybe to make one for ourself some day.

He is traveling with me to the christmas fair and i sincerely hope to find him a new delightful caretaker.

Hulvaton Etsy löytö!

Mitä näistä voi edes sanoa..? Ihan mielettömän luovia juttuja ihmiset osaa huovasta loihtia. Wau!!! Jos mulla ois työhuone, mun olis ihan pakko saada joku näistä maailmoista sinne. Rakastuin!

Jos haluat nähdä lisää, katso tänne: Pipapiep.

I made an outstanding Etsy find today. I can´t even believe how creative some people can get with felt! Can you believe these..? Amazing!!!! If i had a studio i would have to have one of these there. I´m in love!

If you want to see more, go here: Pipapiep.

Lisää heijastin kokeiluja

Isla halusi itselleen Hello Kitty heijastimen, ja Niila bussin. Yritin Hello Kittystä jo yhdessä vaiheessa luistaa (kts. naama), mutta Isla vaati että teen sen loppuun, joten sitä saa mitä tilaa. ;D
Me mennään tänään käymään mummilassa ja siellä on myös mun äidin lapsuudenkaveri käymässä, jonka mäkin oon luonnollisesti tuntenut koko ikäni. Tein myös äidille ja Ainolle sitten omat heijastimet viemisiksi.

Mä tarvitsen näiden ompelussa kyllä harjoitusta. Johtuu varmasti siitäkin, kun värejä ja kerroksia on niin paljon, mutta näistä yksikään ei näytä kovin taidokkaasti tehdyltä. Mutta persoonallisia heijastimia ne on, se on aina hyvä. :)

Tänä viikonloppuna on muuten Korjaamolla käsityöläisten markkinat. Mun piti mennä sinne tänään, mutta unohduin ompelemaan näitä heijastimia. Huomenna kyllä menen.

Kivaa viikonloppua!

Isla wanted a Hello Kitty reflector. Niila wanted a bus. I tried to slip out of doing the Hello Kitty at one point (see the face) but Isla insisted that i finish it for her. So - i guess you get what you ask for. ;D
We are going to my moms today and there´s also her childhood friend visiting this weekend. Naturally i have also known her my whole life. I wanted to take them something so i made these flower reflectors for them.


I realize i need practice with sewing these. The layers do make sewing a bit harder (reflective tape tends to move while sewing), none of these look like they´ve been made with skill.  But they are personal - and that´s always good, right? :)


Happy weekend to you all!

Heijastin kokeilu

Nyt kun heijastimille alkaa olla todellinen tarve, niin tein itselleni koekaniini-heijastimen, jossa on rintakoru-kiinnitys. Mulla kun joka vuosi katoaa ainakin yksi roikkuva heijastin jonnekin matkan varrelle, niin toivon ja luulen, että tämä pysyy nyt paremmin mukana. :)

Siistimminkin olisi voinut ommella, mutta koska tää tuli mulle, ei sillä ole niin kauheesti väliä.

Näitä taidan tehdä eri versioita sinne myyjäisiinkin sitten myyntiin. Ensin kuitenkin vielä lapsille omat, koska niiltäkin rasavilleiltä tuppaa ne roikkuvat aina katoamaan.

I made my first reflector today. It´s starting to get darker earlier and earlier here so this comes in need. Every year i tend to lose some of those hanging ones somewhere along the way, so this one is made as a brooch. I think (and hope) that its going to stick with me better.

This is not my best sewing but since it´s for my own use it doesn´t really matter. I am going to make a bunch of these (different kinds) for the fair as well, but first for my kids, since they tend to loose the hanging ones just as me. :)

Jänniä uutisia sotkun keskellä..

Tänään sain odotetun ja jännätyn kirjeen postista. Mä sain kun sainkin peruutuspaikan Naisten joulumessuille Wanhaan satamaan 2.- 6. joulukuuta. Jee!! En oo koskaan ollut missään tapahtumassa, tai missään (muualla kuin netissä) myymässä mun käsitöitä. Nyt sitten ajattelin, että on mun viimeinen tilaisuus sitä kokeilla, kun ensi syksynä odottaa töihinpaluu. Toivon tosi tosi paljon, että kaikki menee hyvin ja saan edes osallistumismaksun (220 e) myynneissä takaisin. Kokemuksena se varmaan myös aika pitkälle määrittelee sen, mitä mietin jatkossa omasta tulevaisuudestani. Istunko toimistossa koko lopun ikäni, vai uskaltaisinko yrittää ehkä jotain muuta. No, sen näkee sitten.

Tästä johtuen, koska mulla pitäisi olla myytävää viiden päivän ajaksi, on alettava hommiin ja jätettävä varastoon. Suljen siis Taitomaan putiikkini ensi viikon maanantaina. Tämä viikko vielä aikaa sunnuntaihin asti käydä katsomassa, jos jotain haluaisit vaikka joulua silmällä pitäen sieltä napata. En myöskään ota tossutilauksia vastaan todennäköisesti enää tämän vuoden puolella ollenkaan. Niitä kyllä tulee sitten myyjäisiin, joten jos pääset sinne moikkamaan niin Kivaa ja Tervetuloa!! :)

Meidän koti on kuin pommin jäljiltä. 3/4 osaa perheestä kipeenä ja mikään tavara ei ole siellä missä kuuluisi. Enkä jaksa siivota. Olkoon siis näin. Noi pitkät pötköt on muuten jatkettavan patjan jatkopalat. Päällystin ne yks päivä ja asetin molempien rautasänkyjen päätyyn. Ei sitten pienten päät kolahtele öisin. Niksun kangas on ihana retrolöytö kirppikseltä pari vuotta sitten.

 

Mun pikku Niksu meni ja lainasi siskon saksia. Tuli sitten ylpeänä esittelemään barbien hienoja uusia hiuksia. :D Onneksi Islaakin vaan nauratti.

I got an exciting envelope from the mailman today. I decided to try to get a table from the annual Womans christmas fair in old harbor. All the spots were already been given but i applied for a cancellation place. And i got it!! Wohoo! It´s my first time ever when i go some place to sell my crafts. Really exciting. I hope that if nothing else - i will get the participation fee (220 e) from my sales covered. I think that this experience will also clarify my thoughts of the future. Will i continue in my office job starting next fall or maybe be brave enough to try something else - something i love to do. We´ll see. :)

Since me and the kids are sick with the flu, the house is such a mess. Nothing is where it´s supposed to and i don´t even care. I´m not gonna clean up - not now. So i´ll embrace the mess. 

Oh, my little boy came to show his artwork today. He had lent sisters scissors and gave the two little barbies a new haircut. :D I´m just happy that Isla found that funny as well.

Pikku juttu

Päätin vähän vielä piristää lankalipastoani, kun se niin orpona liilana seisoo rassu. Ompelin siis käännettävän liinan siihen päälle raikastukseksi. Voin sitten valita haluanko lisätä vähän hillitympää oranssia (Amy Butler), vai voimakkaampaa itämaista fiilistä (Joel Dewberry) makkariin.

Kuvissa näkyy myös uusi, tekeillä oleva makkarin matto. Väriterapiaa tulevaan pimeään. Saapi nähdä koska se valmistuu, kun mulla on vähän tapana hyppelehtiä käsityöstä toiseen. Ei ehkä aina niin hyvä juttu, kun sitten niitä keskenerisiä kertyy ja lojuu ympäriinsä. Tosin ehkä tollasessa matossa sen voi saada anteeksi. Ei kai kukaan jaksa vajaata kahta metriä kerralla virkata...eihän? ;)

Kuvat otettu pimeässä huoneessa salamalla - ja sen kyllä huomaa.

Nyt täytyy lähteä lasten kanssa iltakävelylle. Vähän happea kipeille kurkuille. Hitsin syysflunssa.

I wanted to brighten up my new chest of drawers. Poor thing is standing there all lilac by itself. So i sewed this turnable cloth on top of it. Now i can change it by mood - a little more composed orange (Amy Butler) or stronger oriental (Joel Dewberry) style.

In these pictures you can also see a bit of the new bedroom carpet i´m working on. Color therapy for upcoming darkness.

I took the pictures with no daylight and that shows.

Now we will head outside for a little walk. Some oxygen for our sore throats. Damn these flues.