Catching dreams in kids room

Eilen toteutin idean joka on muhinut taas päässä pitkään. Unisiepparit lapsille. Jospa oikein kovasti toivoo ja uskoo, niin ehkäpä ne pelottaa pahat unet pois ja jättää hyvät tilalle. :)

Lapset sai itse päättää suojeluseläimensä. Ihan vähän vaan yritin puhua Islaa ympäri vaihtamaan perhosen pöllöön, mutta en onnistunut. Niila toivoi kissaa ja taisi tulla enemmän joku.. no joku. Mutta oon niihin tyytyväinen. Musta nää on melkoisen hienot. :)

Meillä oli myös vanha repaleinen peitto, jonka pistin kahtia ja ompelin lapsille uudet päiväpeitteet. Juuri sopivat tähän kokoon. Sitten voi taas tehdä uudet kun pituutta tulee lisää kinttuihin ja sänkyihin. Ei kai kivoja täkkejä voi olla koskaan liikaa, oli ne sitten minkä kokoisia tahansa. Näistä oli vähän hankala saada kuvia. Niilan peitteeseen käytin Mikan lapsuusajan pussilakanaa. Se tuntui jotenkin tärkeältä ja merkitykselliseltä, etenkin nyt, kun Mikan molemmat vanhemmat on poissa.

Meidän roskiksen kierrätysnurkkaan oli jätetty ihanan värinen kori, josta puuttuu toinen kahva. Sepä ei mua haitannut vaan otin matkaan ja pesin. Se on nyt pikku tyttöjen peti. Siihen täytyy tietysti vielä ommella petivaatteet. Tulossa siis. ;)

Yesterday i executed this idea that´s been nesting in my mind for a long time. Dreamcatchers for my kids. Maybe if we hope and believe enough - they will scare the bad dreams away and leave good ones instead. :)

The kids got to decide their "guardian" animals themselves. I tried just a little bit to change Isla´s mind about the butterfly, to an owl or something easier, but didn´t succeed. Niila hoped for a cat and result is something that way.. ;)
I´m pretty happy with these. I think they turned out pretty well.

We had this broken down duvet that i cut in two pieces and sewed new covers for kids beds. Just the perfect fit for this size. Then i can sew new ones when they grow up. I had some difficulties trying to picture these as you can see. I love the idea of using Mika´s old duvet cover for Niila´s quilt. He has had it in his bed as a kid - and especially now that both his parents are gone, it somehow means even more.

Someone had left this pretty colored basket in our recycling corner. It´s missing one handle, but it doesn´t bother me. I washed it and now it serves as a bed for the little girls. I guess i´ll have to sew some new bedding for it so it´ll be pretty and comfy. :)