Parhaat kamut

Löysin pari vanhaa kuvaa taas koneelta, missä Isla pikkuisena touhona halailee ja pusii meidän Miloa. Meillä on nyt surulliset hetket käsillä, kun joudumme lopettamaan meidän vanhan Tiku-mummelin. En siitä sen enempää tällä erää ala tilittämään, mutta voi olla, että jossain vaiheessa tulee tarve. Yksi viikko.

Toivottavasti Milo pärjää kun Tikua ei enää ole. Se kun ei ole koskaan ollut ainoa koira ja on kaiken lisäksi totaalinen laumasielu. Mä en ole oikein päässyt ompeluhommiin, kun olin tiistaina leikkauksessa ja nyt on pitänyt vaan levätä. Onpas nyt ankee meininki tässä mun postauksessa.. Ehkä kannattaa vaan katsoa näitä kuvia ja palailla paremmalla fiiliksellä.

I found two old pictures where Isla as a little toddler is cuddling with our Milo. Nothing cuter. We will have to put our old granny-dog Tiku to her forever sleep after one week. Sad days. I may have to cry about that in here a bit too, but i´m not going to do it now. I´ll just enjoy these pictures and hope that Milo will manage after she is gone. He has never been a "single dog" and is totally pack oriented.