Little indians

Vapaapäivän kunniaksi lapset sai tänään inkkaripäähineet. Ehkä se oli myös jonkinnäköistä terapiaompelua mulle, sillä meidän rakkaat naapurit muutti tänään iltapäivällä Ruotsiin. Tunteet on ollut tänään pinnassa. Lapset ei onneksi ymmärrä surra samalla tavalla, koska eivät ehkä tajua tilanteen pysyvyyttä. Onneksi voidaan lähetellä kivaa postia rakkaille ystäville. Mutta, siitä lisää myöhemmin, mm. läksiäislahjakuvia. Tässä tämän illan intiaanit. :)

 

To celebrate my day off i made my kids these indian headbands today. It was also probably some kind of therapy sewing for me since our dear neighbors moved to Sweden today. Been feeling quite emotional today. I´m happy that the kids don´t understand the continuity of their loss as i do. Luckily we can still send them fun things by post. I´ll show you some going-away gifts that i made later.

Here are my this evenings little indians. :)

P.s. Catrin, i love you and miss you and your family! ♥

Kid pics

Heippa kaikki blogimurut! Vapaapäivä. Jes! :)
Töissä on mennyt hyvin. Oon itse asiassa nauttinut siitä yllättävän paljon. Oon suorastaan ihmeissäni siitä rauhasta. Vaikka olisi kiireisempääkin, niin silti on tietty erilainen rauha, kun mitä edes muistin olevankaan. Se, että saa olla omissa ajatuksissaan ilman jatkuvaa keskeytystä, tai tehdä jonkun asian loppuun rauhassa, tai syödä rauhassa, juoda kahvia rauhassa, jutella aikuisen kanssa, tai puhelimessa rauhassa.

Ajattelin, että ikävöin lapsia koko ajan ja sydän on ihan rikki, mutta lasten rohkeuden ja reippauden, sekä mukavan hoitopaikan vuoksi oon voinut jättää ne päiväkotiin hyvillä mielin ja olla kahta onnellisempi kun näen taas omat kullannuppuni. Yhdessäolosta nauttii ihan eri tavalla nyt.

Lisäksi oon sietämättömän onnessani siitä, että saan keskiviikkona palkan. Ihan oikeasti rahaa, jolla voi oikeasti tehdäkin jotain, ostaa itselleen jotain ja lapsillekin jotain, eikä tarvitse murehtia sen vaikutusta ruokarahakassaan. Pääsen kampaajallekin pitkästä aikaa! Joo, tää on hyvä juttu nyt.

Onnellinen olen myös siitä, että olin lasten kanssa kotona niin kauan kuin se oli mahdollista. Päivääkään en vaihtaisi pois. Olen myös kiitollinen siitä kasvatuksesta, jonka lapset on mulle tona aikana antaneet.

Aikamoista tilitystä, mutta tällä mennään nyt. ;)

Kivaa perjantaita! ♥


Mikan ottamia kuvia meidän rakkaista, klikkaamalla saat alkuperäisen koon. Aika hienoja, vai mitä? :)

Uudet lippikset ja palstailua

Tänään kun oltiin tulossa kotiin kauppareissulta poikettiin meidän palstalla (joka siis on ihan matkan varrella). Nappailin samalla muutaman kuvan uusista lippiksistä. Alunperin norsulippiskin oli tarkoitettu Niksulle, mutta jostain syystä siitä tuli liian pussittava. Sopii mun mielestä paremmin Islalle. Kerrankin sain Islan innostumaan jostain mikä ei ole prinsessakamaa, joten jee siitä hyvästä! ;)

Toi tummanvihreäpohjainen kuviokangas Niksun toisessa lippiksessä tuli jonkun kangaspaketin mukana ja oon inhonnut sitä koko ajan. Siitä tuli ikäänkuin protolippis, mutta kappas vaan, istuu parhaiten. No, se itseasiassa näyttää tosi kivalta Niksun päässä. Joskus kankaat voi yllättää.

Palsta on täynnä vadelmia ja marjoja. Mustaherukat on kyllä tänä vuonna ollut tosi surkeita. Saa nähdä tuleeko niistä enää mitään. Onneksi on punaviinimarjoja ja pieni karviaispuska. Tein tänä kesänä meidän palstalle pienen hengailualueen jonka katoin oljilla. Siellä on ollut kiva istuskella evästämässä. :)

Pyörä jää aina tähän parkkiin ja laatikko toimii hyvänä maamerkkinä lapsille. Osaavat jo itsekseen suunnistaa polkua pitkin omalle maatilkulle. :)

Lantut on tänä vuonna ollut pienoinen pettymys (syytän rikkaruohojen valtausta sateiden jälkeen), mutta onneksi kaikkea muuta hyvää on saatu paljon, ja tullaan vielä saamaankin. 

Lapset on ottaneet tavaksi alkaa aina riehumaan kun ollaan lähdössä. Lensi taas uudet lippikset kaaressa ilmaan. ;)

Mä oon tosi ylpeä mun lapsista. Se on korostunut entisestään kun päiväkoti alkoi. Vaikka ne on vielä niin pieniä, ne on silti tosi kilttejä ja hyvätapaisia (yleensä). Auttavat myös (yleensä) aina ilman, että tarvitsee edes pyytää. Ihanimmat kullanmuruseni. ♡

Too tired to translate. In short notice; i made these new caps for the kids. We also stopped by at our garden plot today. So here are some pics. :)

Wild horses

Rakastan villihevosia. En oo koskaan ollut "hevostyttö", enkä käynyt ratsastustunneilla (sitä yhtä onnetonta kertaa ei lasketa). Hevosissa ja niiden ruumiin muodossa ja kielessä on vaan jotain ihan mielettömän kaunista. Voimakkaita, räjähtäviä, mystisiä, upeita olentoja. Villejä ja rauhallisia samaan aikaan. Inspiroivia.

via

via

via

via

via

I love wild horses. I´ve never been a rider, or a horse girl for that matter. I just think they are amazing. Beautiful, powerful, mystical. Exploding speed. Wild and calm at the same time. Inspiring creatures.

Itselle

Tein tänään itselleni uudet tossut toimistoon. Lempikankaastani. En kuitenkaan halua olla siellä kengät jalassa, joten miksipä en käyttäisi tossujani. Tein myös kangaskorun muistuttamaan, että pitäisin mielen iloisena. Mulla on nyt ihan positiivinen fiilis. Pahin ahdistus on ohi, koska päiväkoti vaikuttaa niin hyvältä ja alku on mennyt melko helposti.

Tomaatitkin alkaa vihdoin punertaa. :)

Luulen, etten jaksa hirveesti enää tehdä myyntiin juttuja kun työt alkaa. En kyllä toki tiedä. Toivon, että jaksan.
Joka tapauksessa, onko siellä jollain tarvetta/toivetta saada tossut toimistoon tai kotiin? Otan kolme tilausta vastaan. Malleja on kolme. Perusmalli (mitä tein ihan alunperin) maksaa 20 e. Remmitossut ja nämä "japanitossut" maksavat 26 e. Pk: t parille kuin parille 1 e.

Jos kiinnostaa, laita sähköpostia. Teen ekat kolme tilausta. Jos teet tilauksen tämän viikonlopun aikana, teen ne myös heti. Töiden alettua, saattaa toimitusaika vähän venyä.

EDIT: Kaikki kolme tilausta on tehty. Kiitos nopeille ja kiinnostuneille! :)

Iloista viikonloppua ihan jokaiselle! Erityisvoimia ja tsemppiä Jennille! ♥ Tiedän niin hyvin sun tunteet. Kaikki menee varmasti ihan hyvin. Sitä hoen itsellenikin. :)

I made myself a new pair of slippers for the office. I used my favorite fabric. I prefer not to wear my shoes there so why not use my indoor shoes. New shoes for the new beginning. I also made myself a fabric bracelet to remind me to stay happy. ;)
I´m feeling more positive now. Not so anxious anymore. The daycare seems like a really nice place and the kids have been so brave.

Even my tomatoes are starting to finally turn red. :)

Have a great and happy weekend y´all! 

Niksun lippiksiä myynnissä!

Kolme lippistä alkoi tänä kesänä olemaan turhan piukkoja meidän Niksulle, joka on aika isokokoinen (ja ilmeisesti -päinen) kolmivuotiaaksi (vrt. lippikset ovat sopivat vielä Islalle 5 v..), joten ompelupöydällä on uusia tulossa ja kolme aiemmin tekemääni joutaa myyntiin. Kaikki kolme on tehty Japanista tilaamistani kankaista ja ovat oikein siistikuntoisia. Kun kuminauhan venyttää äärimmilleen, tulee ympärysmitaksi jopa 53 cm, mutta 1-3 v on passeli ikä näille. Ei ainakaan päätä purista. :)

Lippikset löytyy TÄÄLTÄ, ja sivupalkista Niksun kuvan alta.

EDIT: Pöllölippis meni jo muuta kautta. Jos et halua huudella, niin voit kysellä lippiksiä myös sähköpostilla. :)

Prima Ballerina

Mulla oli pieni pala tätä Islan ihailemaa kangasta, josta riitti juuri hameeksi. Kassiakin mietin, mutta niitä meillä riittää, kuten kyllä hameitakin, mutta hameita käytetään enemmän. Kelpasiko selitys? ;)

Isla on ollut niin super reipas päiväkotiin tutustuja, että ajattelin palkita innokkuuden tällä hameella. Niksullekin mulla on paita suunnitteilla, kiva kangaskin siihen jo on, mutta oon tehnyt niin vähän poikien vaatteita, että se jotenkin aina antaa vähän odottaa itseään. Ei oo yhtä helppoa ryhtyä kuin mekkosiin ja hameisiin. 

Päiväkotiin tutustuminen on mennyt hyvin. Katsotaan oonko itse yhtä reipas maanantaina. 

Islan tämänhetkinen paras ystävä muuttaa ens viikolla Ruotsiin. Olivat katselemassa asuntoja viime viikolla ja Isla sai tuliaisiksi rannekorun. Liikuttavaa. Byhyy.

*****

Isla´s this moment best friend is moving to Sweden next week. They were there last week looking for houses and Isla got this bracelet as a gift. I´m so sad for the little girls. And myself too. Buhuu.

I had a little piece of this fabric Isla loves. Just enough for a little skirt. I was thinking between a bag and a skirt, but the skirt won. We have bags.. honestly we have skirts more, but we use them more as well. 

Isla has been such a trouper in the daycare these first days. She can´t wait to get back (!). So i thought i´d reward her with this skirt. 

Niila has done really well too. I´m planning a cute shirt for him but i´ve done only few boys clothes, maybe that´s why it feels harder to begin with them.

Well, everything with daycare has gone well so far. We´ll see when monday comes if i´m as brave as my kids.