Mulla on ollut tarkoituksena tehdä tämän tyyppinen kangasmaja jo sen pari vuotta, siitä saakka kun tein mun ja Niinan kuvauksiin linkin takaa löytyvän "teltan", mutta koska aika on kortilla jatkuvasti ja se vaatii jo vähän isomman inspiraation, sai verhot nyt toimia väliaikaisena ratkaisuna. Näkisittepä vaan läheltä ton mun virityksen hakaneulojen, koukkujen ja hiuslenkkien kanssa. =)
Joka tapauksessa viritys kyllä on hoitanut hommansa hyvin ja pitänyt lapset tyytyväisinä. Tuona päivänä tuli taas se hetki, kun toivoin itsekin olevani siellä majassa lapsena ja kokevan sen saman riemun, näkevän tuon pesän eri mittasuhteissa, kun kaikki näyttää ja tuntuu vielä niin isolta ja mielikuvitus tuo ripauksen taikaa mukaan leikkiin. Melkein yhtä hyvä palkinto on kuitenkin kokea se omien lasten kautta äitinä. ♥ Jopas meni herkäksi.. Noi vaan on niin ihania!
Ja sitten on tietysti vielä tämä yksi karvainen lapsi, joka nauttii majasta myös! :)
Couple of days ago when i picked Niila from pre-school a bit earlier and Isla was already home, the sun was warming up our balcony and my kids got the idea to build their own nest where they could eat and chill out. I´ve been meaning to make one of these to my kids too, but since it hasn´t happened in the last two years we had to improvise a bit. So i took two curtains, safety pins, bobbles and some hooks and set this rather whimsical version up. You should see it up close.. =)
It has however served us well and there was a moment that day when i hoped i could be a kid again, see the nest in different proportions - when everything was still big and exciting and the imagination brings a touch of magic along. Precious little ones. So grateful for motherhood and getting to see that happiness and joy and excitement in my kids. ♥
And of course there´s also this little furry child who enjoys the nest too. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti