Me tehtiin mummille tietysti itse lahjat äitienpäiväksi. Niila onnistui tekemään ihan mummin näköisen ja ihan aidosti tosi hienon rannekorun (ainahan ne on ihania, mutta monesti myös hassuja). Oli siitä itsekin aika ylpeä ja mummi tosi iloisesti hämmästynyt. Isla myös teki hienon ja mummin väreihin sopivan kaulakorun ja minä sain vihdoin tehtyä mummille kauan kaivatut "japani-tossut". Kyllä oli mummi tyytyväinen. :)
Muuten, äitiyteen liittyen, Islalla on päiväkodissa tullut eteen tilanne, jossa sitä ollaan selvästi jättämässä ulkopuolelle. Islan parasta kaveria liehitellään mukaan leikkeihin, mihin Isla ei ole tervetullut ja valitettavasti se vielä onnistuukin. Nyt Isla ei halua mennä päiväkotiin, kun siellä ei ole ketään kaveria joka leikkisi. Mun reaktio on tietysti kaiken surun ja ahdistuksen lisäksi raivo. Tässä sitä nyt ollaan sitten haasteen edessä, miten hoitaa tilanne parhain päin? Pk:n henkilökunnalle on tietysti puhuttava, mutta se ei välttämättä auta, koska eihän ne voi vaan yhteen lapseen/tilanteeseen kiinnittää jatkuvasti huomiota. Puhunko vanhemmille, vai vetoanko lapsiin? Vittumaista.
Nyt meen töihin. Siellä on onneksi ihania ja kivoja ihmisiä.
Presents we made for our grandma for Mother´s Day. No time for a thorough translation. Problems at Isla´s daycare group, with some mean girls. :(
Ihania lahjoja!
VastaaPoistaTuo erityisesti tyttöjen harrastama poissulkeminen on inhottavaa! Päiväkodin henkilökunnalle kannattaa mahdollisimman nopeasti asiasta kertoa, toivottavasti siellä on hyvä henkilökunta, joka osaa hoitaa tilanteen. Mitä aiemmin puututaan, sen parempi.
Juuri eilen kuuntelin meidän Mion eskariryhmän tyttöjen juttuja siitä, kuka on kenetkin kutsunut synttäreille, ja kuka varmasti jätetään seuraavaksi kutsumatta. Tuli paha mieli...
Se on niin inhottavaa. Just töihin mennessä mietin, että pojat on kaikessa suoruudessaan niin ihania. Siinä porukassa ei selvästikään oo tollaista kieroilua vaan asiat kiukutellaan siinä hetkessä ja sitten jatketaan taas eteenpäin. Noi synttärijutut on myös sellaisia, mihin vanhempien pitäisi mun mielestä kiinnittää myös huomiota. Jos lapsi pyytää ryhmästä kaikki, paitsi yhden, ei sellaista saisi mun mielstä hyväksyä. Nää tytöthän oli tehneet niin Islan parhaalle kaverille silloin, kun yrittivät rikkoa tyttöjen ystävyyttä Islan kautta. Tosi ilkeetä touhua. :(
PoistaMeillä tyttö suree sitä, kun hänen parhaat kaverinsa kumpikin nimeävät toisen tytön omaksi parhaaksi kaverikseen :(
VastaaPoistaTää on asia, joka kiertää ainakin mun sydämeni kippuralle. Miten ihmeessä siihen pitää suhtautua ja kuinka opettaa lasta reagoimaan että se pärjäisi tällaisissa tilanteissa?
Ihanan väriset tossut.
Voi rassua. :( Kolmen kimppa on monesti hankala yhtälö varsinkin tyttöporukassa.
PoistaMä niin tiedän ton kippuratunteen. Mulla just muutti tänään kuristajakäärme sisuksiin kun tajusin Islan tilanteen kokonaisuudessaan. Mä en tiedä miten opettaa lasta pärjäämään näissä tilanteissa. Sitä tässä nyt yritän opetella.
Kyllä mä ajattelisin että päiväkodin ihmisillä on vastuu puuttua tällaiseen. Jos leikki ei onnistu lapsijohtoisesti (eli että joku jää vaikka ulkopuolelle), niin sitten aikuisen pitäisi osallistua leikkituokioon ja varmistaa että kaikki pääsee mukaan.
VastaaPoistaMä teen töitä jonkun verran erityispäiväkotiryhmien kanssa, ja niissä on tosi usein järkätty leikkituokiot silleen, että lasta pyydetään nimeämään (tai valitsemaan kuvista) leikki mihin mennä ja sitten siinä leikissä ollaan se leikkihetki. Ja leikissä on mukana ne lapset, jotka on sen saman leikin sattunut valitsemaan...Onhan ne leikkituokiot tietenkin erilailla rakentuvia tavallisissa ryhmissä, mutta kuten sanoin, mä ajattelisin että jos leikki ei suju ilman aikuista, niin aikuisen pitäisi toimia silleen että leikki sujuu.
Ehdottomasti kannattaa tuoda esille se, että Isla ei halua mennä päiväkotiin tämän vuoksi, onhan se nyt jo selvä merkki siitä että asiaan pitäis puuttua...mutta onneksi toisaalta tyttöjen kanssa tietää että näitä tämmöisiä tulee varmaan kaikille joskus eteen, ja yleensä ne menee yhtä äkkiä ohi kun ovat alkaneetkin...tytöt on kummallisia! Tsemppiä teille!
Tää asia on tänään otettu puheeksi siellä ja asioita nuijitaan nyt eteenpäin. Onneksi Islan parhaan kamun äiti on mahtava tyyppi ja puuttuu myös täpäkästi tähän tilanteeseen. Tuolla myös on se käytäntö, että leikin kuva lätkäistään seinälle, mutta ei se yleensä mene ihan vaan sattumankaupalla, vaan on ainakin nyt ollut tosi suunnitelmallista tyttöjen puolelta, että kenet siihen leikkiin otetaan mukaan. Uskon kyllä että asiaan nyt puututaan ja me tietysti seurataan tilannetta silmät kovana ja korvat höröllä. Toivottavasti on joku ohimenevä vaihe ja kaikki pystyis tulemaan toimeen ilman kieroilua jatkossa. Katsotaan..
PoistaIhania lahjoja! Ja erityisen kaunis tuo ensimmäinen kuva.
VastaaPoistaMeillä nämä päiväkodin kiemurat ja lasten ihmissuhdeasiat ovat vielä edessä, mutta mietityttävät kyllä kovasti, kun asia alkaa olla (liiankin) pian ajankohtainen. Toivottavasti asia etenee toivottuun suuntaan puhumalla ja tilanne olisi ohimenevä. Itsekin ensisinä pikkutyttöinä näitä tilanteita ollaan läpi käyty, mutta niiden julmuuden tajuaa vasta nyt aikuisena.
Mä jotenkin muistan omasta lapsuudesta sen syrjityksi tulleen olon nyt, kun tää tapahtuu mun lapselle. En tosin päiväkodista hirveesti muista, mutta eipä mulla oikein mitään positiivisia muistoja oo päähän sieltä jäänyt.
PoistaMä en jotenkin kestä tota lasten julmuutta. En tajua myöskään sitä, jos aikuiset ei puutu asiaan, tai opeta lapsilleen miten toisia kohdellaan. Tässä tapauksessa kyllä oon aika varma, että ainakaan toisen kiusaajatytön äiti ei ole edes ollut asiasta tietoinen. Nyt kun on, niin luotan kyllä että juttelee tytön kanssa asiasta vakavasti kotona.
Hei,taitavia olette koko perhe:)!!
VastaaPoistaOta Islan tlanne puheeksi hoitotätien kanssa,he ammattitaitoisina aikuisina ovat vastuussa siitä,että kiusaamistilanteet ratkaistaan.Myös leikkihetkiä kuuluu valvoa ja ihan jokaista lasta!
Perhepäivähoitaja Sirpa
Näin on nyt tehty ja tilannetta seuraillaan kaikin puolin. Toivottavasti pk:ssa ollaan nyt tosissaan tarkkana tyttöjen kuvioiden tarkkailussa. Näin ainakin luvattiin.
PoistaKauniita! <3
VastaaPoistaIhanat lahjat mummille!
VastaaPoistaEhdottomasti otat asian esiin päiväkodissa, jos eivät itse sitä huomaa. Meillä on kerhossa ollut kanssa samanlaista ongelmaa, mutta on mennyt vähän jo ohi, kun kerhotädit ja -setä aktiivisesti puuttuu tilanteeseen. Välillä järjestävät kahdenkeskisiä leikkituokioita myös leikin ulkopuolelle jäävän ja ulkopuolelle jättävän lapsen kanssa, että heille kehittyisi positiivisempi suhde. Leikistä pois jättäminen on kiusausta ja siihen olisi tärkeä puuttua. Tsemppiä asioiden selvittelyyn, toivottavasti tilanne ratkeaa nopeasti!
Onneksi mekin ollaan sen verran "herkkiä", että tilanne tuli esille aika pian ja päästiin puuttumaan asiaan ennen kuin Isla alkoi voimaan tosi huonosti. Ihan hyvä idea toi kiusaajan ja kiusatun yhyttäminen leikkiin, jos se siis ei ole epämiellyttävää kiusatun mielestä. Onneksi näin pieniä voi vielä helpommin seurata ja opastaa ja ohjata oikeaan suuntaan elämässä. Tilanteisiin puuttuminenkin vielä yleensä auttaa tässä iässä. Mitähän sitä tulevaisuudessa vielä joutuukaan kestämään.. Ihan kammottaa.
Poistahyi ja hoi, onneksi on kolme poika ja vain yksi tyttö. lapset ovat erityisen julmia ja minua pelotta että ne ongelmat ovat aika pitkään piilossa...toivottavasti ratkaisu löytyy, ihana että keskusteltu henkilökunnan kanssa ja tsemppia sinne!!!
VastaaPoistaKiitos kewa! Niin mäkin toivon! :)
PoistaIhanat lahjat! Meilläkin on ollut kaverisotkuja päiväkodissa, mutta onneksi asia lopulta järjestyi. Nyt tytär on mennyt kouluun ja jännittää kovasti, miten siellä kaverijutut lähtee sujumaan. Maipun päiväkodista ei tule ketään samalle luokalle. Itse olen kokenut hankalaksi sellaiset tilanteet lapsena, että joku kavereistani ei ole halunnut muita leikkiin. Voi olla helpottavaa myös liehiteltävälle tytölle, että tilanteeseen puututaan. Varmasti kaikki ratkeaa parhain päin, kun olette jo ottaneet asian esille. Kovasti voimia teille asian selvittelyyn.
VastaaPoistaHyvä, että Isla on kertonut siitä kotona! Se on jo hyvä asia. Mä olen usein miettinyt, että jos minulle tulee tuollainen tilanne eteen, se tulee sattumaan lujaa oman pienen puolesta. Parhaiten autat varmaan Islaa saamalla tämän kaikesta huolimatta uskomaan itseensä ja ehkä jopa kannattaa yhdessä miettiä, mikä saa toiset syrjimään
VastaaPoista(äh, tämä aina välillä pätkäisee tekstin) Useinhan syrjijät pelkäävät, ovat epävarmoja omasta asemastaan tai kateellisia jostain. Joidenkin lasten " johtamistyyliin" tuntuu kuuluvan se, että aina jotakuta syrjitään. Näin lapset pyrkivät vahvistamaan omaa epävarmaa asemaansa. Ehkä se on aikuisilta matkittu tapa sekin. Uskon kuitenkin, että syrjityn lapsen itsetuntoavahvistaa tällaisen tajuaminen. Kyse ei olekaan omasta huonoudesta tms... Vaikka se tuntuu nurinkuriselta, kannattaa jopa pohtia, miksi syrjijiä kannattaakin sääliä. Empatia luo siltoja ja itseluottamus auttaa kestämään kurjan ajan yli.
PoistaToinen tärkeä asia on tietysti se, että asia käydään läpi aikuisten kanssa, vanhempien ja
(Argh) ...ja päiväkotihoitajien. Tsemppiä! Isla ei varmasti ole ainoa. Jos ryhmässä tehdään tuollaista, lähes kaikkia kokeillaan...siksi onkin niin pelottavaa asettua eripuolelle tai vastustaa syrjintää. Muistan sen hyvin omastakin lapsuudestani. Voimia Islalle ja sinulle!
Poista