26 elokuuta, 2011

Mekoista hameiksi

Kolme Islan tämän kesän mekkoa alkoi olemaan jo nafteja yläosastaan, joten sen sijaan, että olisin laittanut ne myyntiin, ajattelinkin tehdä niistä hameet. Eli yläosat naps poikki ja vähän koristelua jokaiseen. Ihan kivat tuli, saatiin taas uusia hameita syksyyn (ihan kuin niitä tarvittaisiin).

Blogissa on ollut hieman hiljaista, kun meidän rakas kissamummi hävisi taistelun syöpää vastaan ja suru on suuri. Onneksi on kuitenkin niitä parempiakin hetkiä ja nyt alkaa tuntumaan siltä, että käsillä tekeminen toimii terapiana. Tunteiden tahtiin eletään, päivä kerrallaan.






Tästä lähdettiin / The starting point


Three on Islas summer dresses started to get small so today i cut the tops off and embellished each one a bit. So she got three skirts more for the fall.

It´s been a bit quiet here since our beloved "cat-granny" lost her fight against cancer. Some days it has started to feel like crafts work as  therapy for me. Day by day - living with our grief.

8 kommenttia:

  1. Pitäisiköhän kokeilla, meillä on käyttämätön tunika jos toinenkin - toimisikohan ne hameina...

    VastaaPoista
  2. Oih, kiva idea käyttää uudelleen. Näyttävät hyviltä Islan päällä! :) Voimia koko perheelle, läheisen menettäminen ei ole koskaan helppoa, mutta ikinä kukaan ei häviä lopullisesti vaan jättää jälkensä sydämiin ja ajatuksiin. <3

    VastaaPoista
  3. Aivan ihanan suloiset!!!

    VastaaPoista
  4. Voimia! Itsellä vielä tuoreessa muistissa omasta kissasta luopuminen, ei se helppoa ole... :(
    Nuo hameet on söpöjä :)

    VastaaPoista
  5. Kiitos kaikille! ♡

    Ikuinen vauvakuume: kannattaa kokeilla, saa vaatteille pidemmän iän, ja ehkä jopa saa niille entistä kivemman ulkomuodon. :)

    Pirjo: Uudemmat lukijat ei tosiaan välttämättä osaakaan yhdistää kissamummia ihmiseen, kuulostaahan sana yhtä lailla kissa vanhukselta. Kysessä siis oli nyt meidän toinen mummi, mun miehen äiti, jolla oli kissoja, siitä kissamummi.
    Ja kyllä, eläimestä luopuminen on myös todella rankkaa. Kai tähän rakkaista luopumiseen täytyy iän myötä alkaa tottumaan, tai ei tottumaan, mutta hyväksymään se ajatus, että sitä surua joutuu enemmänkin kestämään. Koskaan ei voi tietää milloin on lähdön hetki. Ja vaikka sitä osaisi jollain tasolla odottaa (kuten tässä tilanteessa) - tulee se silti yllätyksenä, ihan puskan takaa.

    VastaaPoista
  6. Grazie per aver visitato il mio blog. E' stata una bella sorpresa. La tua lingua è difficile ma ti seguirò con l'aiuto del traduttore google, i tuoi lavori sono molto belli. Un saluto dall'Italia.

    VastaaPoista
  7. Ihanat hamoset ja hienot koristelut! Käsityöt ovat varmasti hyvää terapiaa. Voimia :)

    VastaaPoista
  8. Oi että kun on kivan näkösiä hamosia pikkuneidillä ♥ Mullekkin kelpais (:

    VastaaPoista